 |
Troijan sota: sotureiden kaksintaistelu. Kuva ruukun kyljestä, n. 540 eaa. (Wikimedia Commons, CC0) |
Kävin keväällä Sinebrychoffin museon Antiikin sankarit -näyttelyssä. Museokaupasta tarttui mukaan Arto Kivimäen kirja Ilias lapsille, suorasanainen esitys Homeroksen Iliaasta. En ole ennen lukenut Iliasta missään muodossa ja käsitykseni Troijan sodastakin (noin 1200 eaa.) on ollut varsin rajoittunut. Luin kirjan ja tuli paikatuksi yksi aukko sivistyksessä. Kyseessä on tarina omanarvontuntoisesta ja sotasaaliin jaon takia loukkantuneesta kreikkalaisesta soturista Akhilleuksesta, joka kieltäytyy taistelemasta troijalaisia vastaan, mutta lopulta kuitenkin lähtee mukaan. Toimintaakin riittää: kuka milloinkin keihästää kenet, miten juonittelevat jumalat osallistuvat taisteluihin.
Alkuperäinen teksti, jonka sanotaan olevan peräisin sokealta 700-luvulla eaa. eläneeltä Homerokselta, on tietenkin kreikankielinen ja runomuotoinen, runomittana heksametri. Runomuotoinen Otto Mannisen suomennos on vuodelta 1919.
Luettuani suorasanaisen tekstin alkoi kiinnostaa katsoa runomuotoistakin. Otto Mannisen käännös on minusta hieman raskasta luettavaa, tekisi mieli kutsua ainakin paikoin kalikkakieliseksi. Syy tähän on sinänsä ilmeinen: ei liene aivan helppo tehtävä noudattaa samaan aikaan sekä alkutekstin sisältöä ja tunnelmaa että sovittaa suomen kieli heksametrimittaan. Runous ei kuulu minun vahvuusalueisiini, joten tämä on mitä suurimmassa määrin maallikon arvelu.
Ajattelin kuitenkin katsoa, miltä kreikankielinen teksti näyttää, kun tämäkin on helposti saatavissa. Kreikan lukemisessa on luonnollisesti haasteensa, mutta matemaatikko sentään tuntee kirjaimet; kaikkiin olen matematiikassa törmännyt. Ääntämisen hienoudet jäävät arvoitukseksi, mutta voisihan kreikan opiskelun ehkä aloittaa näinkin. Näytteeksi Iliaan 19. laulun alkusäkeet:
Ἠὼς μὲν κροκόπεπλος ἀπ᾽ Ὠκεανοῖο ῥοάων ὄρνυθ᾽, ἵν᾽ ἀθανάτοισι φόως φέροι ἠδὲ βροτοῖσιν: ἣ δ᾽ ἐς νῆας ἵκανε θεοῦ πάρα δῶρα φέρουσα. εὗρε δὲ Πατρόκλῳ περικείμενον ὃν φίλον υἱὸν κλαίοντα λιγέως: πολέες δ᾽ ἀμφ᾽ αὐτὸν ἑταῖροι μύρονθ᾽: ἣ δ᾽ ἐν τοῖσι παρίστατο δῖα θεάων, ἔν τ᾽ ἄρα οἱ φῦ χειρὶ ἔπος τ᾽ ἔφατ᾽ ἔκ τ᾽ ὀνόμαζε: ‘τέκνον ἐμὸν τοῦτον μὲν ἐάσομεν ἀχνύμενοί περ κεῖσθαι, ἐπεὶ δὴ πρῶτα θεῶν ἰότητι δαμάσθη: τύνη δ᾽ Ἡφαίστοιο πάρα κλυτὰ τεύχεα δέξο καλὰ μάλ᾽, οἷ᾽ οὔ πώ τις ἀνὴρ ὤμοισι φόρησεν.
Toiseksi viimeisestä säkeestä ainakin löytyy jotakin tunnistettavaa, Hefaistos-jumalan nimi (taivutettuna): Ἡφαίστοιο .
Seuraavana luonnollisena askelena on kokeilla, miten tekstin kääntäminen sujuu tekoälyltä, kun tavoitteena on joko proosateksti tai käännös runomuotoon heksametri säilyttäen. Pyysin kumpaakin ChatGPT:ltä. Ensin proosateksti:
Krokoottipukuinen Eos (Aamunkoitto) nousi virtaavasta Okeanoksesta, tuodakseen valon kuolemattomille ja kuolevaisille. Ja hän (Thetis) saapui laivoille, tuoden mukanaan jumalan lahjat. Hän löysi poikansa Achilleuksen Patrokloksen viereltä, itkemässä kirkkaalla äänellä; ja monet toverit ympärillä valittivat. Ja jumalattarista loistavin seisoi heidän keskellään, otti häntä kädestä, puhui ja kutsui nimeltä: "Poikani, vaikka suremmekin, jätämme nyt hänet lepäämään, sillä hänet on ensimmäisenä jumalten tahdosta voitettu. Sinä taas ota vastaan Hefaistokselta kunniakkaat varusteet, erittäin kauniit, jommoisia ei yksikään mies ole koskaan kantanut harteillaan."
Ja sitten runomuotoinen, jota ChatGPT kutsuu heksametrin mukaiseksi pastissiksi:
Keltahuntuinen Eos nousi jo Okeanoksen virroista, tuoden kuolemattomille ja ihmisillekin valon. Saapui hän laivoille, tuoden mukanaan lahjat jumalalta. Siellä hän löysi poikansa, Patrokloksen vierellä istui itkien ääneen; ja monet toverit hänen ympärillään vaikeroivat. Näiden keskelle astui jumalattarista kirkkain, tarttui hänen käteensä ja puhui, nimeltä kutsui: "Poikani, jääköön nyt tämä mies, vaikka sydän itkee, lepäämään maahan — näin olivat jumalat päättäneet ensiksi. Sinä ota vastaan Hefaistoksen tekemät loistavat varusteet, kauneimmat, joita ei yksikään mies ole yllä kantanut."
Vertailun vuoksi Otto Mannisen käännös:
Virrast' Okeanon nous Eos sahramivaippa, rientäen valkeudeks ikivaltain, ihmisienkin. Koht' emo laivain luo sepon korkean antimet saattoi; vihlovin itkuin viskauneen yli ystävän ruumiin poikans' armaan keksi ja itkevän kumppanienkin. Astui luo emo kuolematon, kave, kantaja ylhä, aaluvataan kädest' otti ja viihteli, noin sanan virkkoi: ”Lapseni, kuolleen nukkua suo, suru suuri jos onkin, kosk' ikivaltain sallima on hänet sortanut surmaan. Täss' ota vastaan nyt asu kaunis, lahja Hefaiston; ei sovin moisin viel' uros varttaan lie varaellut.”
Seitsemännen säkeen alussa on omituinen sana 'aaluvataan'. Tekstin lähteenä on painetun kirjan skannattu versio. Olisiko niin, että tämä on skannausvirhe ja pitäisi olla 'lastaan'?
Mitä kohtauksessa oikeastaan tapahtuu ja miksi, ei varmastikaan aukea ilman taustatietoja ja aiempien tapahtumien tuntemista. Eikä runomuoto helpota asiaa. Lukija voi halutessaan paneutua vaikkapa Iliaan lasten versioon.
Tämän jälkeen syntyy tietenkin kysymys, millainen runomitta heksametri oikein on ja voiko ChatGPT:n versiota pitää heksametrinä. Luontevaa oli jatkaa tekoälyn taitojen testausta. ChatGPT antoi selvityksen heksametristä, mutta pitäisin kyllä Wikipedia-artikkelia parempana, vaikka ei ChatGPT:lläkään liene ollut suoranaisia virheitä. Heksametrisäe muodostuu kuudesta runojalasta, joista suurin osa on daktyyleja, ts. muotoa — ∪ ∪ (pitkä tavu, lyhyt tavu, lyhyt tavu).
Pyysin runojalka-analyysia kreikankielisestä versiosta. Tästä sukeutui pitkähkö keskustelu selityksineen ja korjauksineen ChatGPT:n kanssa, ja lopulta päädyttiin seuraavaan translitteroituun analyysiin:
1. Ēṑs | men kro | kópeplos | ap’ Ōke | anoîo | rhoáōn — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — — 2. Órnyth’ | hin’ atha | nátoisi | phóōs | pheroi ê | de brotoîsin — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ | — ∪ ∪ | — — 3. Hē d’ es | nêas hi | kane the | oû para | dôra | pherousa — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ | — — 4. Heûre de | Patróklōi | perikeí | menon hon | phílon | huión — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ | — — 5. Klaíonta | ligéōs · | poleés d’ | amph’ aûton | hetaî | roi — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ | — — 6. Mýronth’ · | hē d’ en | toîsi pa | rístato | dîa | theáōn — ∪ ∪ | — ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ | — — 7. Én t’ ara | hoi phû | kheiri épos | t’ éphat’ ek | t’ onó | maze — ∪ ∪ | — ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — — 8. Téknon e | mòn toûton | men eá | somen akh | nýmenoi | per — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — — 9. Keîsthai, | epeì dêi | prôta the | ō̂n ió | tēti da | másthē — ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — — 10. Týne d’ Hē | phaístoio | para klu | tà teúchea | dêxo — ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ | — × (6. jalka päättyy katalektisesti: × = anceps) 11. Kalà mál’, | hoî’ oû | pō tis a | nḕr ṓmoi | si phorē | sen — ∪ ∪ | — ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — ∪ ∪ | — —
Vertailun vuoksi ChatGPT:n analyysi Mannisen käännöksestä:
1. Virrast’ / Okeanon / nous Eos / sahrami- / vaippa, ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ — ∪ | ∪ ∪ — | ∪ — (+ vajaa kuudes jalka) 1. säe lyhyt, säkeenloppu ikään kuin katkeaa ennen 6. jalkaa — tehokas tyylikeino. 2. rientäen / valkeu- / deks ikival- / tain, ihmi- / sienkin. ∪ ∪ — | ∪ — ∪ | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — (+ lyhyt 6. jalka, runollinen vapaus) 3. Koht’ emo / laivain luo / sepon kor- / kean anti- / met saattoi; ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | — 4. vihlovin / itkuin vis- / kauneen yli / ystävän / ruumiin ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ — ∪ | ∪ — (+ fragmentaarinen loppu – vapaa muoto) 5. poikans’ armaan / keksi ja / itkevän / kumppanie- / nkin. ∪ ∪ — — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | — Tässä on painollisten tavujen ketju, spondeevaltainen säe. 6. Astui luo / emo kuo- / lematon, kave, / kantaja ylhä, ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | — — Kohtalaisen klassinen rakenne – 5. jalka daktyyli, 6. spondee. 7. aaluvataan / kädest’ otti / ja viihteli, / noin sanan / virkkoi: ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ — 8. ”Lapseni, / kuolleen / nukkua / suo, suru / suuri jos / onkin, ∪ ∪ — | ∪ — | ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ 9. kosk’ ikival- / tain salli- / ma on hänet / sortanut / surmaan. ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | — — 10. Täss’ ota / vastaan / nyt asu / kaunis, lah- / ja Hefaiston; ∪ ∪ — | ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ ∪ — | — 11. ei sovin / moisin / viel’ uros / varttaan / lie varaellut.” ∪ ∪ — | ∪ — | ∪ ∪ — | ∪ — | ∪ ∪ — | —
Vähäisellä heksametrin ymmärrykselläni pitäisin kreikankielisestä versiosta tehtyä analyysia pätevänä, mutta olisin eri mieltä Mannisen käännöksen analyysista. Ainakin itse tekisin sen toisin. Ehkä runouden analyysi ei ole myöskään ChatGPT:n vahvuusalueita, jolloin lienee turha pyytää analyysia sen itsensä mittaan tekemästä käännöksestä.
Kaikkiaan tekoälyavusteinen retki antiikin runouteen oli kiinnostava. Jos joku alan spesialisti haluaa kommentoida edellä olevaa, olen iloinen. Tekoälyn kyvykkyys jälleen yllätti, vaikka parantamisen varaakin kyllä jää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti