sunnuntai 15. marraskuuta 2026

1700-luvun käsinkirjoitus ja tekoäly


Suomalaiset kirkonkirjat ovat sukututkijalle hyvä lähde. Kuvassa on näyte Kuoreveden syntyneiden luettelosta vuodelta 1744. Vanhojen käsialojen lukeminen ei kuitenkaan ole aina helppoa.

Näytteessä kirjoitus ei ole kovin säännöllistä, merkintöjen johdonmukaisuudessa voi olla toivomisen varaa ja paperistakin on saattanut olla pulaa, koska rivit on paikoin ahdettu varsin tiheään. Rivit ovat vinossa eikä rivillä ole aina helppoa pysyä. Käsinkirjoituksen tyyli — ehkä voisi sanoa fontit — ovat erilaisia kuin nykyään käytetyt ja myös erilaisia kuin minun 1900-luvun puolivälissä oppimani. Nimissä ja muussa tekstissä näyttäisi olevan käytössä erilaiset kirjainmallit. Ei ehkä aivan yllättävää: voidaanhan nykyäänkin kursivoida.

Kirjoitus pohjautuu enimmäkseen ns. saksalaisiin kirjoitusmalleihin, joista kirjoittajilla tosin usein on omaperäinen näkemyksensä. Mallit voi ajatella idealistisena tavoitteena, joihin oman käsialan puitteissa on pyritty. Arvailuja kirjaimista voi tehdä, mutta mallien tunteminen helpottaa tulkintaa. Varsinkin isojen kirjaimien hahmo saattaa nimittäin poiketa odotetusta paljonkin. Pisimpään saksalainen kirjoitus säilyi käytössä Saksassa, jossa sitä opetettiin vielä 1900-luvun alkupuolella. Muualla alaa valtasi helpommin tulkittava tyyli, jolla näytteen nimetkin on kirjoitettu.

Saksalaisten kirjoituskirjaimien tunnistamista helpottaa esimerkiksi 1900-luvun alussa käytössä ollut Sütterlin-taulukko (mallit suunnitelleen Ludwig Sütterlinin, 1865-1917, mukaan). Opiskelumateriaalia on myös saatavissa.

Laajempi katsaus käsin kirjoittamiseen löytyy ainakin Kansallisarkiston julkaisusta Wanhat käsialat ja asiakirjat vuodelta 1977 (jolloin laitoksen nimi oli vielä Valtionarkisto): osa1, osa2. Tämä sisältää myös esimerkkejä kirjainmallien tulkinnoista todellisissa teksteissä.

Voisi ajatella, että tekoälystä olisi apua vanhojen tekstien tulkitsemisessa. Joitakin aikoja sitten syötin alla olevan kuvan mukaisen otteen syntyneiden luettelosta sekä ChatGPT:lle että Claudelle.


Kumpikaan ei onnistunut tulkitsemisessa. Kun tämän jälkeen syötin oman valistuneen arveluni tekstistä, ChatGPT oli selkeästi eri mieltä, Claude taas alkoi kehua minua vanhojen käsialojen tuntijaksi. Tämä ei ole niinkään kummallista: selvästikään kumpaakaan ei ole koulutettu 1700-luvun käsialoihin. ChatGPT poikkesi aiemmista tavoistaan: yleensä se on mennyt mukaan käyttäjän näkemyksiin.

Kansallisarkisto tarjoaa ilmaisen tekstintunnistustyökalun, jonka luvataan soveltuvan mihin tahansa asiakirjaan 1600-luvulta 1900-luvun puoleen väliin. Virheprosentin pitäisi olla 3,1. Syötin tälle yllä olevan näytteen. Tulos ei vakuuttanut:
Brodes och dö Christernades Sold: Thomas Lang och Sochlar
Måls p:n Son Jörancheo, därd. Pers An:ttzman och dreng
Jören Anderßon i H.r Fartilap, Jungf:r Mhrea Quillunor
Jos sen sijaan annetaan syötteeksi laajempi osa sivusta, tulee selvästi parempi tulos:
p 29 föddes och 30 Christtnades Sold:r Thomas Lang och Sophia 
Mattz d.r Son Johannes, dådd.r Pås Joh: Luclanderz drängar
p
Jören Anderßon i h:r Hartila, hänge Maria Leuundra
Näiden kokeilujen jälkeen kuulin, että Googlen tekoäly Gemini olisi antanut varsin hyviä tuloksia. Kokeilin suppealla näytteellä ja tulos oli selvästi Kansallisarkistoa parempi:
127) föddes och 30 Christnades Sold: Thomas Lang och Sophia 
metz d: sson Johannes, faddr. Past Joh: Hellander, Drängen
Göran Andersson i fr. Särkila, jungfr. Maria Hellandra
Huomautettuani että sukunimi Hellander on pikemminkin Lucander, Gemini yhtyi näkemykseen, ja totesi lisäksi, että Sophian patronyymi on ilmeisesti Mattsdotter. Kummaltakin on jäänyt huomaamatta, että kyseessä on Thomas Lång, vaikka å:n pampula on selvästi nähtävissä, joskin hieman ylhäällä. Gemini on tunnistanut kummit (faddrar), talonnimi on lähes oikein (Särkila, pitää olla Särkilax), Maria Lucandra on jungfru.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti